Selän normaalissa ryhdissä servikaalinen lordoosi (kaularangan notko), torakaalinen kyfoosi (rintarangan köyry) ja lumbaalinen lordoosi (lannerangan notko) ovat keskenään tasapainossa. Takaa katsottuna selkä on periaatteessa suora, vaikka lievää fysiologista epäsymmetriaa esiintyykin paljon.

Ryhdin ja raajojen kuormitushäiriöiden arvio on kliinisen tutkimuksen alussa ensiarvoisen tärkeää niskahartian, selän ja raajojen kipujen, puutumisten tai muitten toimintahäiriöiden taustalla olevien syiden diagnostiikassa.

Skolioosi ja alaraajapituusero

Joka viides nainen ja mies on kieroselkäinen, skolioottinen, eli heidän selkänsä on yli kymmenen astetta vinossa.  Yleensä selän jonkinasteinen skolioottisuus syntyy tuntemattomasta syystä rakenteellisena tai joskus osin / kokonaan alaraajapituuserosta johtuen. Synnynnäisessä / idiopaattisessa rakenteellisessa skolioosissa tärkeintä on että skolioosimutkat ovat tasapainossa, joka tarkoittaa sitä, että ylävartalon painopiste suuntautuu ristiselässä keskelle sacrumia - jos se siirtyy jommalle kummalle puolelle esim 2,5 cm, tulee maksimikuormitus jo ko puolen ristiselän facettinivelten ja si-nivelen kohdalle, rasittaen samalla myös koko sen puoleista alaraajaa.  Mutkiltaan 10 astetta lievempää selän epäsymmetria kutsutaan termillä konveksiteetti tai kuperuus, joka on kovin yleistä ja useimmiten harmitonta.  Usein käytännön työssä puhutaan 5-10 asteenkin konvekstiteetin ollessa kyseessä lievästä skolioosista kun sana skolioosi kuvaa kuitenkin ko ryhtihäiriön luonnetta paremmin kuin sana konvekstiteetti.

Kyfoosi- ja lordoosisuuntaiset rangan ryhtihäiriöt

Keskimääräinen torakaalinen kyfoosi 22 vuoden iässä on miehillä 34 astetta ja naisilla 26 astetta ja lannelordoosi vastaavasti 35 ja 38 astetta.  Yleisin syy lisääntyneeseen rintarangan kyfoosiin on idiopaattinen köyryselkä (postural roundback), jolloin röntgentutkimuksessa (sivukuva seisten) ei havaita nikamamuutoksia. Kyfoosin suuruus on siinä 40–60 astetta.  Th-rangan kyfotisoituminen eli sen kuperuuden lisääntyminen johtuu joskus skolioosista mutta on usein ns. kasvuiän aikaisesta Morbus Scheuermannista eli geneettisistä syistä johtuva. Siinä rintarangan nikamien etuosa kasvaa ¨jossain määrin takaosaa hitaammin, jolloin rintaranka pääsee enemmän tai vähemmän kyfotisoitumaan.  Siihen liittyy usein th-rangan kyfoosin asteesta riippuen ainakin lannerangan mutta välillä myös kaularangan notkojen lisääntymistä eli hyperlordoosia.  Scheuermannin tauti on varsin yleinen rintarangan nikamien kasvuhäiriö, joka voi johtaa kumaraselkäisyyteen. Sen prevalenssi on kirjallisuuden mukaan 1–8 % väestöstä.

Lannelordoosin korostuessa tulee paitsi osin lannerangan alaosan välilevyihin, erityisesti myös facettiniveliin tavallista enemmän kuormitusta.  Se alkavatko siinä tilanteessa kulua enemmän välilevyt vaiko facettinivelet riippuu pääosin ko henkilön välilevyjen ja nivelten geneettisestä kestävyydestä.  Jos th-rangan kyfoosin ja lannerangan lordoosin korostuman yhteydessä on lisäksi rakenteellista skolioottisuutta kuluvat yleensä ainakin facettinivelet skolioosin sisäkaarroksen puolella.